Pelit, ja varsinkin pelillistäminen, ovat yhä paremmin tutkittuja Suomessa. Moni kuitenkin nyrpistää nenäänsä ja miettii, miksi ihmeessä pelejä pitäisi tutkia yliopistossa; ja onko se edes mahdollista. Todellisuus on kuitenkin se, että pelithän on rakennettu siten, että niiden ääressä on kiva viettää aikaa: ne aktivoivat aivojamme, kun täytyy tehdä erilaisia päätöksiä ja ratkoa erilaisia eteen tulevia haasteita.
Yksi eteläsuomalainen yliopisto on erottunut edukseen pelien tutkimuksella: Tampereen yliopisto. Siellä on jo 2010-luvun alussa herätty pelitutkimuksen tarpeeseen ja nykyään se on kokonainen opintosuuntaus.
Pelillistäminen
Pelillistäminen tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan sitä, että jostain asiasta tehdään pelin kaltainen. Tätä pyritään soveltamaan eteenkin tylsien ja monotonisten toimintojen stimuloimiseksi. Onhan sanomattakin selvää, että jos tylsää työtä tekee tarpeeksi kauan, kiinnostus häviää, jolloin työntekijän huonon voinnin lisäksi myös erilaisten virheiden todennäköisyys alkaa kasvamaan. Pelillistäminen tuo tekemiseen jännitystä. Ajattele esimerkiksi pikakasinoa, jolla jännitys on korkealla: pelaaja keskittyy rullien pyörimiseen ja bonusten kasautumiseen aivan omalla tavallaan. Juuri tätä jännitystä pyritään tuomaan peleistä myös muuhun maailmaan.
Kun toimintoja pelillistetään, niihin tuodaan sellaisia elementtejä, jotka ovat läsnä melkein kaikissa peleissä: pisteiden jako, tuloksien ja kehityksen seuraaminen taulukoista sekä tasot. Toisinaan näissä edistyttäessä työntekijälle jaetaan joko aineellisia tai aineettomia tunnustuksia.
Tampere ja pelien tutkiminen
Tampereella pelitutkimuksessa tähdätään ennen kaikkea sovellettavuuteen: miten peleissä opittuja taitoja voidaan laittaa käyttöön myös muilla aloilla? On esimerkiksi jo pitkään tiedetty, että paljon videopelejä pelaavien sorminäppäryys on tavallista parempi, mikä puolestaan olisi hyödyllistä vaikkapa leikkaussalissa.
Pelejä pyritään Tampereella ymmärtämään myös laajemmin kuin vain viihteenä: ne kertovat tarinoita ja ne heijastelevat yhteiskunnallisia asetelmia. Siksipä Tampereella monet pelitutkijat ovat hankkineet osaamista myös kirjallisuustieteistä ja valtio-opista – aloilta, jotka eivät perinteisesti ole menneet käsi kädessä tietotekniikan kanssa.
Lisäksi tamperelaiset pelitutkijat ja alan opiskelijat ovat pyrkineet avaamaan alaa myös sen ulkopuolelle. Tampereen museokeskus Vapriikissa on pysyvänä näyttelynä Suomen ainoa pelimuseo, jossa pääsee itse kokeilemaan vaikkapa ensimmäisiä tietokonepelejä 1980-luvulta. Lisäksi opiskelijavoimin pyöritetään Oasis-laboratoriota, jossa on tutkittu muun muassa pelillistämistä peruskoulussa.